Melkoinen matka

posted by: Adam Smith

Kommentit pois päältä artikkelissa Melkoinen matka

Vuokra-auton suuntavalot vilkuttavat ja auto hil­jentää vauhtia etsiytyen tien oikeaan laitaan. Kun auto pysähtyy, aukeaa samassa ovi ja Hamsteri loik­kaa tielle alkaen pälyä ympärilleen. Mutta kauan ei hänen tarvitse vilkuilla tiepuoleen, ennen kuin hän huudahtaa autoilijalle:

-Olin väärässä! Ajetaan vielä puoli kilometriä. Erehdyin tienhaarasta.

Rurikille hän selittää:

-Johan sanoin sinulle, että parhaille lakkapai­koille johtavat tiet ovat melkein mahdottomia ha­vaita. Metsä ympärillä on viattoman ja arkipäiväisen näköinen, tuskin kenellekään juolahtaa mieleen epäillä, että viimeistään kilometrin päässä suot huo­kailevat runsaan marjasadon painon alla.

He ajavat vielä vähän matkaa ja jäävät sitten pois autosta.

Lähtö on hauskaa katseltavaa, sillä seurue on jän­nittävän näköinen. Tellu on pukeutunut niin kuin luultavasti pitääkin, hänellä on tuulitakki ja kirjava huivi. Hän vilkuttaa autoilijalle ja niistää Raisan nenän. Rurik on löytänyt jostakin vanhan puseron ja erittäin ilkeännäköisen lippalakin. Vyöllä riippuu pitkä lapinpuukko ja kompassi, joka näyttää väärin. Niku ja Naku ovat tavallisessa asepuvussaan, mutta Niku on ylpeä saadessaan kantaa pientä laukkua, jossa on Hamsterin kartta. Hamsterilla on metsäs­täjän hattu ja väljä vaatekappale, josta ei saa selvää, haluaako se olla takki vai pusero. Jalkansa hän on suojannut ruotsalaisilla kumisaappailla, joiden ras­kauden korvaa se hyvä puoli, että ne Hamsterin mie­lestä eniten muistuttavat Alaskan tarunomaisten trapperien jalkineita.

Juurista punottu eväskori on täynnä lupauksia rattoisasta lounashetkestä. Rurik riiputtaa toisessa kädessä muovipussia, jossa on Hamsterin nokinen kahvipannu. Ja kaikilla on marja-astioita, Raisalla kuitenkin vain emalimuki, jonka kylkiä koristavat Hessun ja Mikki-hiiren veljenpoikien kuvat.

posted in: Yleinen

Comments are closed