Seksiä tanssilattialla

posted by: Adam Smith

Kommentit pois päältä artikkelissa Seksiä tanssilattialla

Kun paikalla on niin paljon varkaita samanaikai­sesti, kenties jopa mitään aavistamattomia varkaita, niin se pelästyttää minut menemään taas itseeni, se pakottaa minut omaksumaan kriittisen ja pidättyvän asenteen. En voi ajatella seksiä juuri nyt. Sen aika on vasta myöhemmin. Katselen nuoria miehiä, jotka enemmän tai vähemmän luontevasti hinaavat ystävättäriään edes takaisin tanssilattialla tai johdattelevat heitä saliin tai houkuttelevaan baariin, joka kimaltelee kuin juhla-asuinen laiva pimeässä.

Näen heidän lapsellisen jän­nittyneisyytensä, vaistoan heidän banaalit toiveensa, jotka tähtäävät valloittamiseen ja kunniaan. He etsivät seksiä. Useimmat heistä hakevat yhden illan kumppania. Luen hei­dän taustansa ja tilanteensa heidän asujensa yksityis­kohdista (sellaista kuin kengät, kalvosinnapit, solmi­ot, rannekellot — ja varsinkin niiden hihnat — mah­dolliset sormukset, rannerenkaat, medaljongit, vaat­teiden kuosi, käänteiden ompelukset, taskujen sau­mat, hilse olkapäillä, hiusten leikkaus, parran kun­to…). Huomaan heidän tiedostamattoman brutaalisuutensa kielenkäytöstä ja käsien liikkeistä; mikään ei vältä varkaan havaintokykyä. Minusta pari kolme heistä sopisi hyvinkin olemaan tuo herra Tarzan, jon­ka luona olin aamupäivällä käynyt, muistaakseni hän näytti valokuvissa juuri tuollaiselta — tällaisessa pai­kassahan kaikki muuttuvat samannäköisiksi — ja ajattelen tyytyväisenä, että minulla on kaikesta huolimatta yliote, minähän varastan varkailta!

Olen tyyty­väinen siihen, että pehmeät saapikkaat sopivat mi­nulle kuin hansikkaat käteen. Silti minä hillitsen it­seni meidän tanssiessamme lähekkäin, annan hänen lähentyä ja vetäydyn itse kauemmaksi, sillä minun on hillittävä itseni, minun on säilytettävä malttini, en saa käyttäytyä huonosti todistajien läsnäollessa. En saa antaa heidän saada otetta minusta.

Me tanssimme. Me istumme upottavissa tuoleissa salissa, missä ilma on sakeaa tupakansavusta. Me viihdymme baarissa.

”Tiedätkö”, hän sanoo, ”että olen tosiaankin ollut täällä kerran aikaisemminkin. Mieheni kanssa — sil­loin kun olin naimisissa. Siitä on nyt jo monta vuot­ta. Täällä oli silloin toisenlaista. Nyt täällä on haus­kempaa, on enemmän elämää!” Hän ei hetkeksikään ota käsivarttaan pois kainalostani. Kun vielä olemme tanssineet yhden tanssin ja ottaneet yhden ryypyn, hän kuiskaa:

”Voisimme hyvin mennä sinun luoksesi.”

Minä hätkähdän:

”Ei.”

En ole valmistautunut ehdotukseen seksistä, en tällä tavoin, näin äkkiä. Tosin olin odottanut tätä, sehän on selvää, kyl­lähän kortit sen kertoivat. Ajatuksissani olin jo har­kinnut mahdollisuutta ottaa hotellihuone yhdeksi yöksi. Sillä asiat ovat kehittyneet niin pitkälle, että meiltä puuttuu vain paikka ja tilaisuus. Se että hän haluaa lähteä jonnekin minun kanssani, käydä kans­sani vuoteeseen ja antaa ’tuon miehen’ istua kotona, haluaa yhdessä minun kanssani varastaa tuolta mie­heltä — sillä sitähän minä tunnen meidän tekevän, varastavan hänen ystävältään — se täyttää minun mieleni eräänlaisella hellyydellä häntä kohtaan niin voimakkaasti, että kiedon käsivarteni hänen ympäril­leen ja vedän hänet itseäni vasten meidän seistessäm­me baarin perällä ja kuiskaan vasten hänen kasvojaan niin äänekkäästi, että hän varmaan kuulee:

”Ei se käy, ymmärrätkö, Bel Ami. Se ei ole mahdol­lista!” Äänensävyni on sellainen kuin se selittäisi kai­ken. Ja se tehoaa; hän ymmärtää minua heti, luulee minun ajattelevan erossa asuvaa vaimoani. Todellisuudessa haluan seksiä hänen kanssaan.

posted in: Yleinen

Comments are closed